Etusivu

Airuen kansilehti

Pääkirjoitus

Lehdet

Yhteystiedot

Tilaa

Osoitteenmuutos

Tilauksen peruutus

Palaute

Linkit


  Airut

 



pääkirjoitus


Esineitä pöydällä eli elämänkaari
20.02.2007
  Hankimme kerran meidän mummille, kannettavan puhelinlaitteen, jota hän voi pitää mukanaan vaikkapa pihalla. Maksoimme sen osamaksulla. Se tapahtui siihen aikaan, kun oikeita kännyköitä ei vielä ollut.
  Puhelin oli pienellä pöydällä, kunnes vähän ajan päästä joku sukulainen oli ollut siivoamassa mummolassa ja pudottanut laitteen, joka hajosi lopullisesti. Asia kerrottiin meille vasta kauan tapahtuman jälkeen. Muistan kuinka pettynyt olin siitä, että kalliista laitteesta ei ollutkaan apua mummille.
  Mutta miksi näin piti käydä? Vastaus voisi olla vaikkapa, että siivoaja oli huolimaton. En kuitenkaan usko, että millään tämän tapaisella vastauksella sinänsä olisi paljon merkitystä. Onneton tapahtuma on vain yksi esimerkki siitä, että elämä tarjoaa ihmiselle lukemattomia tilaisuuksia, joissa ihmisenä olemisen todellinen tarkoitus voi tulla esiin.
  Puhelimen rikkoutuminen antoi tilaisuuden pyytää anteeksi tai korjata tai salata asia. Se antoi mahdollisuuden myös antaa anteeksi tai jäädä kantamaan kaunaa. Tahdon sanoa siis sitä, että jokainen hetki elämässä, on kutsu elämään niin rikasta elämää, jonka Jumala on meille tarkoittanut, ja se antaa elämänkaarellemme merkityksen, riippumatta siitä millainen se tällä hetkellä on.

  Olen käynyt elämänkaartani lävitse aika nuoresta lähtien. Elämässä on jokin tarkoitus ja sillä on juoni. Elämä ei ole irrallisia tapahtumahetkiä ajassa. On hätkähdyttävää kuulla myös toisten ihmisten elämän tärkeimpiä asioita. Eräs henkilö kuvasi elämäänsä pienillä esineillä. Kun hän oli kertonut jonkin esineeseen liittyvän tarinan hän asetti sen kädestään pöydälle, joka oli edessämme. Lopuksi kaikki esineet olivat siinä pöydällä.
  Kun katsoin niitä, minulle tuli kysyvän hämmentynyt olo, että tähänkö ihmisen elämä mahtuu. Näinkö pieni se on? Siinä pöydällä ne esineet nyt olivat ja toivat mieleeni sen oudon tunteen, mitä koin ensin isän ja sitten äidin kohdalla, kun he pääsivät tästä elämästä parempaan.
Kun katsoin esineitä pöydällä, näin niiden joukossa myös ristin, joka antaa kaikelle tarkoituksen. Jumala tuntui sanovan: ’Jokainen esine ja jokainen hetki on minulle äärettömän kallisarvoinen. Olet saanut nämä hetket ja nämä asiat ja esineet lahjaksi minulta. Ei ole tärkeää kuinka halpoja tai kalliita ne tuntuvat olevan, sillä vain se on tärkeää osaatko iloita ja käyttää niitä siihen, mihin risti antaa mahdollisuuden.’
  Kaikki asiat ja esineet ja tapahtumat ovat tilaisuuksia, joilla voimme hankkia sitä, mikä pysyy iankaikkisesti. ”Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.” (Mt 6:20,21, katso myös ruokailuohjetta Jh 6:27.) Herra, valtaa minun sydämeni, tahdon palvella Sinua!

Seppo Niemelä



 
A-Ratkaisut Oy