Etusivu

Airuen kansilehti

Pääkirjoitus

Lehdet

Yhteystiedot

Tilaa

Osoitteenmuutos

Tilauksen peruutus

Palaute

Linkit


  Airut

 



pääkirjoitus


Jumalan kosketus
23.07.2007


  Olen joskus pohtinut sitä, mistä Jumalan vahva läsnäolo joidenkin ihmisten elämässä johtuu.
Jumala on lähempänä kuin aina osaan kuvitellakaan. Mutta tänään mielessäni piilee houkutus selittää hänet pois, koska telkkarin luonto-ohjelmat sanovat niin ja koska muu ympäristöni tekee niin, ja se tarttuu. Niin ihminen ei aina enää käsitäkään, että sattuma ei ollut sattuma, vaan Jumalan kosketus.

  Kohta eläkkeelle siirtyvä opettajatuttava kertoi viimeisestä kouluateriasta oppilaidensa kanssa. Hän oli kysynyt, kuka haluaa tällä kertaa olla pöytäpappina. Mutta oppilaat halusivat kaikki yhdessä siunata ruokansa.

  Mies kertoi pitäneensä oppilaille jäähyväispuheen, jossa sanoi tähän tapaan: "Muistakaa, että Jeesus on tärkein ja pitäkää tilivälit lyhyinä sekä häneen että toisiinne päin. Pitää aina sopia, kun on jotian rikkomusta tullut ystävien välille, sillä ei koskaan tiedä, näkeekö enää toista." Välitunnilla oppilaat olivat tulleet sanomaan: Ope me ollaan ainakin jo sovittu. Ystäväni lopetti kertomuksensa sanoilla: "Jeesuksesta kannattaa aina puhua."

  Minullekin lapsuus ja koulu olivat ne kaudet ja paikat, joissa minulle opetettiin ja joissa opin aistimaan Jumalan läsnäolon. tietämään, että Hän on. Sitten kerran tuli aika, jolloin olin valmis myös seuraamaan häntä. Miten hyvä ja pitkämielinen Hän onkaan!

  Teologit puhuvat Pyhän läsnäolosta, mutta se ei riitä. Tarvitaan Sana ja Pyhän Hengen työ, jotta ihminen pääsee osalliseksi pelastuksesta. Sanan kuuleminen on aivan oleellista pelastuksessa ja opetuslapsen vaelluksesssa. Eivätkä kaikki tiet johda Jumalan luo, sillä joka kieltää Pojan, hän kieltää myös Isän, sillä he ovat yhtä.

  Lukiessani viimeistä Avainmedia-lehteä (5/07), minua kosketti seuraava kertomus:
"Hän sai alkukipinän, kun koulussa kävi kaksi luterilaista naislähettiä näyttämässä rainakuvia Afrikasta. - Minuun se vaikutti pommin tavoin. Luokkahuone oli pimennetty, ja toinen nainen tuli luokseni, laski kätensä harteilleni ja ilmeisesti siunasi minua. Silloin koin hyvin vahvasti Jumalan läsnäolon, ja siitä lähtien halusin päästä lähetystyöhön." Näin kertoi Anita Laakso, josta sanotaan, että hän on eräänlainen Suomen suvun agricola, sillä hänen johtamansa Raamatunkäännösinstituutti kääntää ja julkaisee Sanaa 12 suomalais-ugrilaiselle heimolle, jotka asuvat Venäjän federaatiossa.

  Moniin meistä on vaikuttanut esirukous. Ja siunaus.
  Ei Sana ja siunaus tyhjänä palaa. Ympäristö vain saa meidät sammumaan. Tervetuloa takaisin Jumala, läsnäolollasi ja lämmölläsi, niin että tänä suvena saamme siunata lähimmäistämme. Sinä, Jumala, teet työn hänen sydämessään, sielussaan ja hengessään niin kuin teit minussakin. Kiitos, kiitos ja kiitos Sinulle!

Siunauksin
Seppo Niemelä


 
A-Ratkaisut Oy