Etusivu

Airuen kansilehti

Pääkirjoitus

Lehdet

Yhteystiedot

Tilaa

Osoitteenmuutos

Tilauksen peruutus

Palaute

Linkit


  Airut

 



pääkirjoitus


Yhtä hyvän ongelma
29.12.2004
alt-teksti


Rakas ystävä!


Vaikeudet eivät katso ihmisen luonteenpiirteitä eikä moraalia. Vilpittömän ja kenen kanssa tahansa yhtä hyvän ihmisen ongelma on se, miksi häntä koetellaan. Ei menestysteologi voi vastata kysymykseen, jossa hurskas kertoo elämästään: ”Minussa nousi kateus pöyhkeilijöitä kohtaan, kun näin jumalattomien menestyvän. -  He eivät koe toisten ihmisten tuskia eikä heitä vaivata kuten muita ihmisiä. – Nämä ovat jumalattomia. Silti he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.” (Jakeita Psalmista 73, JKPR 1993)
Katselin ajankohtaisohjelmia sinä iltana, jolloin tasavallan presidentti tapasi naapurin presidentti Putinin. Ennen uutislähetyksiä esitettiin dokumentti Tsetseniasta. Eräs kuusikymppinen isoäiti, joka ei totisesti elänyt rauhassa eikä rikastunut, kertoi kuinka venäläiset sotilaat ryöstivät heidän kotinsa ja nappasivat toisen hänen pojistaan, usean lapsen isän. Armeijasta paennut venäläispoika kertoi omia kauhun kokemuksiaan sotilaana olosta. Lopuksi näytettiin valtion hallintomiestä, joka totesi, että asioita hoidetaan jokseenkin lain ja järjestyksen puitteissa. Joulun 2004 molemmin puolin sijoittuu myös Ukrainan oranssi vallankumous ja sen presidenttiehdokkaan myrkyttämisyritys. Voittavatko demokratian kannattajat vai vanhat vallankeskittäjät, on vielä epäselvää.
Lähempääkin löydän ongelmia, joita kohtaavat ihmiset eivät ole ainakaan yhtään sen pahempia kuin muut.
On hyvä, että media tuo yksittäisen ihmisen kohtalon esiin. Se on muoto, joka on linjassa sen kanssa, että Jumala on luonut jokaisen yksilöksi ja tuntee jokaisen henkilökohtaisesti. Hän kantaa huolta ihmisistä, jotka kohtaavat vääryyksiä, ja joista eivät monet näytä huolta kantavan. Kiitos rohkeille toimittajille!
Pitkällä juoksulla myös itsekästä valtaa pitävien ihmisten vääryys, kovuus ja omanvoitonpyynti otetaan käsittelyyn Jumalan toimesta. Järkikin sen sanoo. Eihän tällä kaikella muuten olisi mitään merkitystä. Ja on vaikea uskoa, että ihminen, joka elää rakkaudesta, totuudesta ja kaiken merkityksestä, olisi luotu tänne ilman, että rakkaus ja totuus voittavat ja panevat väärintekijän vastatusten tekojensa kanssa.
Hämmennys nousee siitä, että ihmisen on vaikea ymmärtää Jumalan ajankaarta. Näyttää todella juuri sellaiselta kuin alussa mainitsemani hurskas sanoo. Meidän rajattu elämänkaaremme ei riitä ymmärtämään sitä pitkäjänteisyyttä, joka iankaikkisella Jumalalla on. Hän voi kuitenkin avartaa ihmisymmärrystä, kun ahdistuksemme sitä vaatii. Näin uskon, sillä avasihan hän Joosefillekin ymmärryksen siihen, miksi ja kenelle tämän kihlattu odotti lasta, jonka Joosef luuli olevan itselleen täysin vieras. Joosef oli varmasti yhtä hyvä kuin kuka tahansa kanssakansalainen.
Miksi hänelle kävi siis näin? Hän oli ahdistunut hurskas. Hänellä oli halu etsiä Jumalan johdatusta. Hän ajatteli hoitaa asian inhimillisesti ilman korvausta ja kostoa. Mutta Jumala poisti hänen ymmärryksensä ongelmat, kun hänen mielensä oli avoin. Enkeli ilmoitti hänelle asian todellisen kulun. Hän sai tietää, että lapsi oli siinnyt puhtaasti. Pojan elämän tehtävä paljastettiin Joosefille. Ja hän sai tietää, että Jeesuksen ihmeellinen sikiäminen ja hänen sukuperänsä tulivat tapahtumaan linjassa profeettain ennustusten kanssa.
Ymmärryksen ongelma ratkeaa uskon kautta. Uskon kautta voimme pidättyä katkeruudesta, luopua kostosta ja antaa anteeksi niin kuin meillekin on anteeksi annettu. ”Mikään ei paljasta ihmisen hengellisyyttä niin kuin se, miten hän kohtelee veljeänsä, joka vaeltaa synnin pimeydessä.”
SN



 
A-Ratkaisut Oy